keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Vihdoin Wienissä

Oikea osoite oli helppo löytää. Seisoimme ison mustan rautaportin edessä ja odotimme jännittyneinä, tuleeko meitä kukaan vastaan. Portin vieressä oli kuitenkin lupaavasti oikea nimi. Muutaman minuutin kuluttua nuori iloinen nainen askeltaa reippaana ja hymyilevänä meitä kohti ja kaksi huojentunutta turistia hymyilivät takaisin.
Asunto, johon meidät johdatettiin, on aivan U-P-E-A! Valkoiset korkeat huoneet, parkettilattia, puiset vanhat huonekalut, kylpyamme, pesukone, tiskikone, taidetta seinillä ja pionit maljakossa ruokapöydällä meitä odottamassa. Sängyssä oli meitä varten laitetut lakanat ja keittiössä uudet Ikean astiat. Asuntoasia ei olisi voinut enää paremmin järjestyä. Lisäksi asunnon sijainti, 7. Bezirk eli 7. alue on loistava. Tästä on kävelymatka ydinkeskustaan ja lähellä on pari isompaa kauppakatua, joissa Kirsin on hyvä kuluttaa kesäpäiviään. Alue on hyvin turvallinen, mutta ei toki tarvitse tyhmä olla...

Vuokrasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Jussi lähti tutustumaan uuteen työpaikkaansa Wienin teknilliseen yliopistoon. Kirsi jäi purkamaan laukkuja ja otti rohkeat ensiaskeleet kotirouvan arkeen käymällä ruokakaupassa - kahdesti: kerran Sparissa ja kerran Hoferissa, joka on kutistettu Lidl. Kolmas retki kohdistui kosmetiikkaa myyvään tavarataloon DM:ään, jossa tulkkausapuna toiminut nainen nimeltään Renata tarjoutui esittelemään Neubaun aluetta (7. Bezirk). Harmi vain, että Renatan puhelinnumeron tallentamisessa kävi joku käpy, joten kahviseura jää nyt sattuman varaan.

Jussi lähti edellisen illan reittisuunnitelmien mukaisesti bussilla numero 84A kohti Dr. Karl Renner Ringiä, josta matka jatkui raitiovaunulla numero 1 kohti Wienin teknillistä yliopistoa. Oikea rakennus löytyi helposti, mutta oikean siiven ja huoneen löytäminen ei ollutkaan niin helppo juttu. Lopulta yhteyshenkilön työhuone löytyi juuri samaisella hetkellä, kun hän oli lähettänyt sähköpostia, jossa hän tiedusteli vierailun aikataulua. Vastaanotto oli mitä lämpimin. Ensimmäisen työpäivän aikana tutustuttiin tiloihin, järjestettiin työpiste ja tavattiin tulevia työtovereita. Ilmapiiri Tietokantojen ja tekoälyn tutkimusryhmässä oli todella innostava. Jussi sai heti väitöskirjatyötä edistäviä vinkkejä ja luettavaksi aihetta sivuavia artikkeleita.

  
Burggasse iltapäivän auringossa
Paljastui, että torstai on täälläkin vapaapäivä. Työtoverit osasivat antaa muutamia vinkkejä, missä kannattaisi seuraavana päivänä vierailla. Matkaa takaisin asunnolle ei juuri oltu suunniteltu, joten paluumatka sujui osittain kävellen pitkin Burggassea. Sykettä nostatti, kun asunnon oven avaaminen avaimella ei ottanut sujuakseen. Piti tekstiviestillä keskeyttää keskieurooppalaisen kotirouvan shoppailut, jotta hän voisi tulla avaamaan oven insinöörimiehelleen. Lukossa tai avaimessa ei ollut vikaa, vaan kuulemma avaamistekniikassa. Hyvä näin.

Viiniä Wienissä
Rättipoikkiväsyneet maailmanmatkaajat nauttivat vielä illallisen: pakastepatonkia ja salaattia. Kyytipojaksi joimme tietysti hieman viiniä Wienissä. Tavoite oli kuitenkin saavutettu: olimme turvallisesti perillä, kesäasunto oli todella kiva ja vastaanotto yliopistolla oli ollut todella lupaava yhteistyötä ajatellen.