Olimme yöllä saaneet viestin, että uusi perheenjäsen oli kolmen päivän tuloillaan olon ja jännittämisen jälkeen putkahtanut tähän maailmaan. Onnea Kirsi ja Eero - ja vauva!
 |
| Wien "-joki" ja taustalla Stadtparkin vehreyttä |
Nukuimme pitkään. Brunssin jälkeen lähdimme tee-se-itse-kaupunkikierrokselle Lonely Planetin eli "Lounarin" opastuksella. Menimme ensin metrolla Stadtparkiin, joka oli hyvin kaunis puisto ihan keskustan tuntumassa. Siellä oli monenmoista muistomerkkiä ja patsasta sekä leikkipaikkoja lapsille. Puistokävelyn jälkeen etenimme Lounarin opastaman reitin mukaan "aukiolta aukiolle".
 |
| Kaunista nähtävää |
Matkalla oli monenlaista kaunista nähtävää, kuten kirkkoja ja vanhoja rakennuksia. Kävimme kurkkimassa kirkkoihin sisälle ja ne olivatkin melkoisia "serious bling-bling" -kirkkoja. Kävimme myös kurkkamassa sisälle Stephansdomiin, joka on aivan kaupungin ytimessä oleva goottikirkko. Valaistus loi epätodellisen tunnelman, eräänlainen 3D ilman laseja.
 |
| Turistien vilinää ja outoja valoja |
Nälkähän sitä tulee kävellessä - varsinkin, kun kävelyreittien varsilla tuoksuvat ravintoloiden ja kahviloiden terassit sekä monenlaiset "snäkärit". Kävelimme aukean läpi, jossa joulun alla on varmasti ihanan tunnelmalliset joulumarkkinat, ja huomasimme ravintolan, jossa oli ihan täysi terassi. Terassin kaiteessa oli liitutauluihin kirjoitettu toistakymmentä erilaista menu-vaihtoehtoa, joihin pystyi valita joko alkukeiton tai jälkiruoan, mutta myös parin euron lisämaksusta molemmat. Se kuulosti hyvältä diililtä, joten päätimme pitää evästystauon tässä. Saimme pyynnöstä englanninkieliset ruokalistat, mutta niissä ei ollut mitään merkintää menuista. Huomasimme kuitenkin, että paikan erikoisuus on lätyt, joista koostuivat siis pääruoat ja jälkiruoat. Tarjoilijamme vaihtui pelkästään saksaa puhuvaan, hivenen tympääntyneen oloiseen naiseen, jolta yritimme englanniksi kysyä, etteivätkö kyseiset menut olleet nyt voimassa. Hän nosteli käsiään ja pyöritteli päätään, mutta ojensi meille saksankielisen ruokalistan. Nyt löytyi menut, mutta emme oikein ymmärtäneet, mitä niissä oli. Meillä meni tovi, kun käänsimme menun ruokia englanninkielisen ruokalistan avulla. Tärkeintä oli löytää avainsanat, kuten mm. maksa, jota siis EI sopinut kuvauksesta löytyä. Tarjoilija kävi välillä katsomassa, joko me oltaisiin valmiita, mutta saimme yllättäen jopa hyväksyvältä vaikuttaneen hymyn, kun yritimme niin kovasti oppia ja ymmärtää. Kun olimme lyöneet valintamme lukkoon, oli vuorossa tilaaminen saksaksi. Se oli helppoa ruokalistan avustuksella ja suoriuduimme siitä mallikkaasti. Lisäpisteitä ropisi. Ruoka oli hyvää ja lätyt vähintäänkin jännittäviä. Minun annoksessani toinen lätty oli friteerattu rullaksi. Lopuksi pyysin laskun saksaksi opettelemallani varsin kohteliaalla tavalla, jonka lausuminen on vissiin vähän liian hidasta, kun hätäiset tarjoilijat pyrkivät sitä ennakoimaan. Mutta sen pitäisi mennä muuten kyllä ihan oikein! Lopuksi hän toivotti meille molemmille kaunista iltaa - saksaksi tietenkin. Hetken jäätymisen jälkeen ymmärsimme, mitä hän sanoi, ja kiitimme kauniisti. Emme valitettavasti osanneet sanoa: "Kiitos, samoin!" Jotain opeteltavaa siis ensi kerralle.
Saavuttuamme kävelykierroksen päähän Maria-Theresien-Platzille kurkkasimme huvittuneina kelloa. Lounarin mukaan kyseisen kierroksen tekemiseen kuluisi aikaa 90 minuuttia. Me saimme kulumaan 5 tuntia. Mutta minnekäs meillä olisi ollut kiire. Kävimme kohteissa sisällä, katselimme näyteikkunoita, söimme rauhassa ja haistelimme lauantai-illan huumaa. Kotiin päästyämme sitä tunsi lonkissaan, että oli tullut käveltyä. Kuuma kylpy päivän päätteksi toimi kokovartalorelaksanttina.
