maanantai 6. kesäkuuta 2011

Maanantai ja maturiteettimörkö

Kirsi: Aamu: lukko 4 - Jussi 0. Tänään kävin ostamassa läheisestä ahdistavasta sekatavarakaupasta lukkoöljyä. Josko Jussin ja lukon välinen ottelu tästä tasoittuisi. Päivään kuului muutakin shoppailua, sillä piti käydä ostamassa Jussille partavaahtoa ja vitamiiniporetabletteja. Lisäksi investoimme Lonely Planetin Vienna-kirjaan sekä Opi saksaa 30 päivässä -kirjaan. Paikallinen Tiimari on muuten nimeltään Sewa, joka haiseekin ihan samalle kuin Tiimari: tunkkaiselle kiinatavaralle. Maanantain jäätelömakuina olivat sitruuna ja vihreä omena. Melkein pärjäsin saksalla, kunnes jäätelösetä esitti kysymyksen. Kävin vielä täydentämässä helmivarastoani, jotta pääsen nyt tosissani askartelemaan. Jaloissa alkoi jo painaa shoppailut, mutta vielä piti jaksaa hakea leipää ja muuta pientä Hoferista. Vaikka Hofer on halpa, niin sen luotaantyöntävän angstiset myyjät kyllä kallistavat vaakakupin vähän kalliimman Billan puoleen.

Tänään ei ole enää tarvinnut niistää ja olo alkaa olla muutenkin ok. Se oli nopea tauti. Pionit räpsähtivät pöytäliinalle, joten ne oli heitettävä pois. Muutaman nupun kuitenkin jätin, vaikka ne näyttävätkin vähän säälittävältä maljakossa. Ehkä sitä raaskisi viikonlopuksi käydä ostamassa uudet horsmat. Illalla söimme lämmintä kalkkunasalaattia ja selailimme uusia kirjojamme. Ja Jussi rasvasi lukon.

Maturiteetin mörkö alkaa kummitella mielessä, joten se olisi varmaan syytä rykäistä pois alta. Huomenna pitää kuitenkin käydä postissa viemässä pikkusisko Ninan 18-vuotissyntymäpäiväkortti matkaan. Yritin löytää jotain pientä kivaa kortin lisäksi, mutta se pieni "kiva" on usein myös täysin turhaa. Joten en sitten ostanut sitä turhaa, kun mitään tähteellistä ei silmään osunut. Toivottavasti edes kortti lämmittää.

Huomenna pitäisi tulla meidän uusi vuodesohva, jonka Julia oli tänne tilannut. Miten ihanan ajattelevainen ihminen! Hän oli nimittäin tilannut nimenomaan vuodesohvan, että me voimme pyytää ystäviämme tänne. Täydellistä! Näemme taas Juliankin, jonka ajattelimme kutsua syömään joku ilta. Silläkin riskillä, että hän itse on ruuanlaiton ammattilainen.