Viikonloppu vaati hieman kemikaaliostoksia Dm:stä sekä hei-me-seurustellaan-sateenvarjot Sewasta eli siitä paikallisesta Tiimarista. Ehdin myös käydä vähän kaupoilla. Poikkesin Mango-liikkeessä, joka löytyy myös Suomesta, ja jossa oli alkanut varmaan tänään alennusmyynti. Vaatteita oli -50% - ja asiakkaat oli ihan hulluja: naiset pläräsivät rekkejä sekopäisen määrätietoisesti maailmanlopun tunnelmissa, vaatteita ropisi lattialle, kassajonot leikkasivat liikkeen kahtia ja vartijat seisoivat ovella. Aivan kuin tänään olisi ollut koko kesän - tai elämän - ainut mahdollisuus ostaa vaatteita. Olin hämmentynyt. En ostanut mitään.
H&M:ssä sen sijaan oli hyvin rauhallinen tunnelma. Koskaan en ole saanut yhtä kohteliasta palvelua H&M:n sovituskopeilla, mutta täällä ihmiset on yleisesti kovin kohteliaita - ja odottaa samaa kohteliaisuutta myös sinulta. Huom! Poikkeuksena kuitenkin vanhat ja arvonsa tuntevat kahvilat! Älä erehdy luulemaan, että asiakas on aina oikeassa tai että tarjoilijat ovat siellä asiakkaiden palvelemista varten. :) Olen kuitenkin todistanut, ettei tällainen wieniläistarjoilijoiden asennevamma ole levinnyt ravintoloihin, uudempiin kahviloihin tai kauppoihin.
 |
| Suodatin- vai pannujauhatusta? |
Illalla Jussi teki gulassikeittoa ostamistani aineksista, joita piti vielä lennosta käydä täydentämässä. Kävin samalla ostamassa huomisaamun junamatkalle evästä, sillä herätys on jo klo 4.30. Ostin samalla myös kahvia, joka myös vaati hieman esivalmisteluja. Julia oli jättänyt tänne kahvinkeittimen, mutta se ei ollut meille tuttu suodatinkahvinkeitin. Minulla ei ollut hajuakaan, minne vettä laitetaan tai mitä kahvia kone vaatii. Se toimi varmaan samalla periaatteella kuin semmoinen "mutterikeitin", mutta enpä ollut sellaistakaan koskaan käyttänyt. Tiesin, etten osaa selittää kyseisen keittimen ulkonäköä tms. englanniksi, mutta hätä keinot keksii: otin keittimestä valokuvat ja läksin kauppaan. Billassa oli hyllyllinen erilaisia kahvipaketteja eri jauhatuksilla ja eri koneisiin. Siellä sitten seisoin huuli pyöreänä huokaillen. Rohkaistuin ja kysyin juustotiskin naiselta apua. Häntä hivenen huvitti, etten osannut käyttää "tavallista kahvinkeitintä", mutta auttoi kyllä ihan loppuun asti. Olen vakuuttunut, että minulla on jo lempinimi Billan myyjien keskuudessa ja taukohuoneen seinällä on kirjanpito ajoista, kuinka kauan kullakin kauppareissulla olen viipynyt.
