maanantai 18. heinäkuuta 2011

Kotikemisti Kirsi

Taas alkoi yksi uusi viikko. Jotain tekemistä voisi itselleen kehitellä. Tämän päivän ohjelmassa oli kuitenkin tukan huolto. Lähdin DM:ään ostamaan hiusväriä ja pohdin vielä matkalla, että uskaltaisikohan sitä kokeilla vähän jotain uutta. Haaveilin raidoista. Seisoin värihyllyn edessä, jossa valikoima oli vastaava kuin missä tahansa Sokoksella. Se ei kuitenkaan tuonut helpotusta päätöksen tekoon, sillä kampaajana tiedän, mitä todennäköisimmin tapahtuu, kun yritetään tehdä lähes mustaan tukkaan vaaleampia raitoja. Lisähaasteen heittää se, että maantienharmaa tyvikasvu ja auringon astettain haalistama päällitukka muodostivat "kivan" kontrastin mustan latvan kanssa. Toisaalta ajattelin, että onneksi tämä DM on tässä lähellä, että on sitten helppo hakea paikkausta, jos tukasta tulee täysi susi. Valinta piti tehdä kahden merkin välillä, joiden merkittävin ero oli lähes 5 euroa. Päädyin kuitenkin tuttuun ja tehokkaaksi todettuun vaihtoehtoon. Poly color ei ole pettänyt vielä kertaakaan! :)

Kotona sitten leiriydyin eteisen peilin eteen, vedin hiostavan muovimyssyn päähäni ja aloin nyppiä muovisella koukulla ohuen ohuita tupsuja. Ohuen ohuilla ei voi mennä ihan pahasti pieleen: jos tulee vähän liukuvärjätty malli, niin eipähän erotu liikaa. Monen tunnin puuhastelun jälkeen lopputulos oli yllättävän onnistunut! Raidoista tuli ihmeen tasaiset eikä arvaisi, että latvassa oli vuosien kertymät kaupan tummanruskeaa väriä. Ilme on nyt semmoinen kuparinsävyinen ja kivan kesäinen. Katsellaan tätä nyt hetken.

Illalla pelailimme vähän Jussin kehittelemää sanapeliä yleisimmistä saksan kielen sanoista. Olisihan meillä tuo kirja, jossa olisi monenlaisia kielioppi- ja sanastotehtäviä, mutta kun meillä nyt on tavattu tehdä itte...